ELÄINTUOTANTO
Eläinten tiloina palvelee vanha lypsykarjanavetta mihin on vuonna 2002 valmistunut silloisille lypsylehmille ja hiehoille suunniteltu lämminpihatto karsinoineen ja parsipaikkoineen. Lypsylehmistä luovuttiin vuonna 2005 jonka jälkeen vanha navetta muutettiin samantyyliseksi karsina/parsipaikaksi kuin aiemmin valmistunut laajennusosa oli. Tämän jälkeen sisätiloihin on tehty lähinnä pieniä tilamuutoksia. Sisätiloista on myös pääsy ulkotarhaan ulkona olevan katetun ruokintapaikan kautta.

Navetan keskellä oleva ruokintapöytä jakaa rakennuksen kahteen osaan: karsina- ja parsipuoleen. Pääsääntöisesti karsinapuolella ovat sonnit ja vieroitetut vasikat ja parsipuolella puolestaan lehmät sekä hiehot. Ruokinnallisesti hiehot ja lehmät olisi hyvä pitää vielä erillään, mutta eläintiloista johtuvista syistä jakoa on hankala toteuttaa ja ylläpitää toistaiseksi.

Parsipuoli ei ole kokonaan enää parsipaikkoja vaan sitä on 2011 muutettu osittain vinokuivikelattiaksi - samanlaiseksi kuin karsina puolella. Tällöin lattiapinta-ala on paremmin käytössä eikä parrenerottajia ole esteenä makuulle menossa.


Karsinoiden ja parsipuolen puhdistus tehdään kaksi kertaa vuorokaudessa ja kuivike levitetään vähintään kerran päivässä aamulla. Iltapäivällä kuiviketta lisätään tarvittaessa.

Karjan pääasiallinen rotu on Hereford ja toinen vallitseva rotu on Hereford + Aberdeen Angus risteytys. Myös muutamia muitakin rotuja vielä on, mutta ne ovat vähitellen normaalin poistuman myötä häviämässä.

Ruokinta
Kaikille eläimille jaetaan ruoka kerran päivässä aamuisin. Iltapäivällä pöydillä olevat loput rehut työnnetään eläinten saataville uudestaan. Rehunjako kalustona on tällä hetkellä runko-ohjattu pienkuormaaja (Avant 420), joka parhaiten soveltuu liikkumaan vanhan navetan puolella. Rehustus on säilörehuvaltainen ja tilalle ostettavat kivennäiset ja luomueläimille tärkeä seleeni ovat lähes ainoita "lisäherkkuja" päivittäiseen rehuannokseen.

Myös ulkona jaloittelualueella on kahden paalin ruokintahäkki jota aina tarpeen mukaan täytetään. Tällöin lehmillä ja hiehoilla on reilusti tilaa syödä valitsemassaan paikassaan ja kun ruoka on jaettu kolmeen eri paikkaan myös aremmat eläimet pääsevät rauhassa syömään niin päiväsaikaan kuin yölläkin.

Kivennäiset ovat pääasiassa nuolukiviä jotka ovat 20 kg ämpäreissä ruokintapöydillä. Seleenin syöttö tehdään käsin jakamalla se pöydille.


Viljaa eläimet eivät juurikaan saa, koska kaikki vilja mitä kevätkylvöissä maahan laitetaan, korjataan ennen tuleentumista lähes vihreänä pyöröpaaleihin ja syötetään muun rehun kylkiäisenä.

Hoitotoimenpiteet ja poikimiset
Eläinlääkäri käyntejä tilalla on ollut hyvin vähän, vuosina 2010 ja 2011 vain kaksi käyntiä jotka ovat liittyneet eläinten hoitoon. Normaalit hoitotoimenpiteet eläinten hyvinvoinnin takia ovat päivittäinen siivous ja kuivitus.

Poikimiset tapahtuvat mahdollisimman luontaisesti eli poikiva eläin saa olla rauhassa ilman ihmisen läsnäoloa. Käytännössä lähes jokainen poikiminen esim. vuonna 2010 ja 2011 onnistui ilman apua muutamaa tapausta lukuunottamatta. Suurin osa poikii kevään ja alkukesän aikana laidunkaudella ja "mattimyöhäiset" syksyllä tai loppuvuodesta sisäruokinta aikana sisätiloissa. Luontaisen astutuksen vuoksi poikimiset eivät ole kovin samanaikaisia.

Vasikat seuraavat emojaan keskimäärin 5-6 kk jonka jälkeen ne vieroitetaan emistään. Tosin joidenkin aikaisin syntyneiden vasikoiden vieroitusajat voivat olla pidempiäkin hieman, koska vieroitus


pyritään ajoittamaan sisäruokintakauden alkuun jolloin vasikat saadaan helpommin erilleen. Tätä ennen on siitossonni ollut lauman mukana jotta uusia vasikoita olisi jälleen tulossa.

(c) 2012 - 2015 Teeren tila