KASVINVILJELY
Kasvinviljelyn tarkoitus tilalla on yksinomaan tuottaa karjan tarvitsema säilörehu sisäruokintakaudelle. Myyntiin rehua, kuivaheinää tai viljaa ei siis mene lainkaan. Tilan pellot ovat käytännössä koko ajan nurmipeitteisinä.

Nurmilohkon elinkaari alkaa, kun edellisenä syksynä muokattuun (kynnettyyn) maahan kylvetään keväällä viljan- ja nurmensiemen yhtäaikaa. Ennen kylvöä lantavarastoista ajetaan lietelantaa lannoitteeksi, joka mullataan pintamaahan tasausäestämällä tai jo tasausäestettyyn maahan äestämällä. Luonnonmukaisessa peltoviljelyssä kylvöä pyrimme hieman myöhästyttämään, mutta ei kuitenkaan niin kauan, että kevään maakosteus häviää. Tämän tarkoituksena on, että rikkakasvit jotka ovat jo ennen kylvömuokkausta ja kylvöä kasvaneet, tuhoutuvat tai vioittuvat sen verran, että viljelykasvit ehtisivät kasvurytmissä niiden edelle.

Rikkakasveja torjutaan tehokkaimmin kasvulohkoilta siten, että viljelykierron viimeisenä vuonna ensimmäisen sadonkorjuun jälkeen maanpinta rikotaan jolloin kasvit ja juuret nousevat pinnalle.


Nämä kasvijätteet saavat kuivua ja kun uutta kasvillisuutta alkaa jälleen näkymään, muokataan lohkoa jälleen jolloin nämäkin uudet kasvannaiset joutuvat maanpinnalle. Tätä toistetaan niin kauan kuin hyviä kuivattavia ilmoja vain on loppuksesästä/syksystä. Viimeisenä vaiheena maa muokataan kevään kylvöä odottamaan.

Sadonkorjuu
Tilan sadonkorjuu koostuu ainoastaan säilörehun korjuusta. Nurmilohkon ensimmäisenä satovuonna viljakasvi korjataan myöhäisessä maitotuleentumisvaiheessa pyöröpaaliin (vihantavilja) - puintia ei siis tapahdu. Nurmilohkoilta kerätään pääsääntöisesti kaksi satoa joista ensimmäisen korjuukerran aloitus ajoittuu yleensä juhannuksen molemminpuolin

Paaleihin laitetaan korjuutyön aikana aina säilöntäainetta. Tällähetkellä on käytössä Hiven Oy:n myymä biologinen säilöntäaine Biotal. Kuivaheinää tehdään vain silloin tällöin koska sen menekki on hyvin vähäistä.



(c) 2012 - 2015 Teeren tila